Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

maanantai 6. lokakuuta 2014

Tapahtui viikolla

Viikko alkoi maailman parhaan kampaajan Jani Lännenmäen My Salon kampaamossa. Kuivat harottavat maantienväriset hiukset muuttuivat hänen käsissään hyvinhoidetunnäköiseksi auringonvaalentamiksi hiuksiksi. Samalla saimme nauraa maailman menolle ja nautin kupposen capuccinoa. Autoni oli pysäköity "vahingossa" Mokon edustalle, joten olihan sielläkin pakko poiketa lähtiessäni. 



Iltapäivällä olin jo töissä ja illaksi päädyimme Karlskronaan etelä-ruotsiin.



Aamukävelyn tein pitkin Karskronan rantoja ja toreja. Aamukahvin jälkeen olikin jo vuorossa fika paus ja seurasin ruotsalaisten kahvilakäyttäytymistä. 





Lounaan söin ihanan työkaverini kanssa ja sain kuulla romanttisia tarinoita hänen nuoruudestaan kipputsilla. Kiitos niistä! 




Seuraavana aamuna oli vuorossa kunnon juoksulenkki Tukholmassa järven ympäri. 
Olin aika ylpeä itsestäni lenkin jälkeen. 


Torstai aamuna fillaroimme työkaverini kanssa ostoksille läheiseen ostoskeskukseen. Minun ostokseni liittyivät tyttäreni 10v. juhliin, jotka pidettiin sitten sunnuntaina. 


Muuten päivät kuluivat hotellilla pyörien, kunnes taas oli iltapäivällä aika pakata matkalaukku ja lähteä. 


Perjantai aamu valkeni pohjois-ruotsissa Sundsvallissa. Tein normikävelylenkkini, joka päätyi lempparikahvilaani (Tant Anci och fröken Sara). Siellä on paljon hyviä sisustuslehtiä luettavana ja hyvää kahvia. 




Kun lopultakin perjantai iltana myöhään pääsin kotiin ja omaan sänkyyn ei sitä onnentunnetta voi sanoin kuvailla! Laitoin kynttilät palamaan yöpöydälle  ja keitin kupin teetä ja kääriydyin mukaviin lämpöisiin sukkiin ja pehmeisiin lakanoihin, kissakin jaloissa kehräten. 



Lauantai meni sitten haahuillessa. Haahuilu on minulle erittäin tärkeä tapa ladata akkuja. Se on sellaista täysin päämäärätöntä toimintaa, joka pohjautuu täydellisesti tunteeseen. Tehdään juuri sitä mitä milläkin hetkellä huvittaa. Syödään sängyssä, jos siltä tuntuu, katsotaan "vain elämää" tytär kainalossa sängyllä peiton alla iltapäivällä. Juodaan lasillinen skumppaa, jos huvittaa. Siirrellään koriste-esineitä ja asetellaan kukkia.  jne. 



Sunnuntaina oli vuorossa jälleen ihmisten toivottelu tervetulleiksi, heidän kestitsemisensä ja ovella hymyillen: "hei ja kiitos käynnistä". Kyseessä oli siis nuorimman tyttäreni 10v. syntymäpäiväkutsut hänen kavereille. Syntymäpäiväthän olivat jo kesällä, mutta koska hänellä on laiska äiti, saimme juhlat aikaiseksi vasta nyt. 


Viikko päättyi jälleen rentouttavissa merkeissä tyttären ratsastustuntia seuraten ja sen jälkeen siirryimme nopeasti lämmittelemään saunaan perheen kanssa. Meidän oli tyttären kanssa pakko päästä kuvaan, koska ko. poni on meidän molempien suosikki. Mies sai toimia kuvaajana. (Saimme hänetkin kerrankin tallille mukaan, mutta älkää kysykö mitä hän siellä teki). 

Ihanaa syysviikkoa!  


4 kommenttia:

  1. Ihania kuvia :-) Tykkään noista ruotsalaisten vanhoista punatiilikatoista todella paljon. Niissä vain on sitä jotain.
    Käyttekö muuten Soukan tallilla? Tuli vaan kuvasta mieleen :-) Itse kävin siellä pitkään, sitten siirryin Kirkkonummelle, kun valmentajallani oli oma talli siellä. Välillä harmittaa, kun ei ole tyttöjä ja poikia en vain saanut tallille mukaan. On kyllä nyt tullut käytyä usein tuolla pihamaalla lenkillä samaan aikaan, kun pojilla ollut treenit vähän matkan päässä jäähallilla. (Jos siis olette Soukassa :-D) Sain pojat siis melko lähelle, mutta en tallille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. En olekaan ajatellut asiaa tuolta kantilta, että jos olisi vain poikia saattaisi tämäkin harrastus jäädä kokematta. Tyttäreni käy Soukan talleilla. Itse istun nykyisin katsomossa ja haaveilen, että joskus vielä palaan tunneille. Tällä hetkellä oma ratsastukseni on hyvin satunnaista epäsäännöllisen työni vuoksi. Kivaa loppuviikkoa sinulle!

      Poista
  2. Hei, olen hieman lueskellut blogejasi, ja yritin silmäillä vanhoja postauksiasi selvittääkseni, että mitä teet työksesi? Blogisi nimi antaa vähän viitettä, että joko et tee työtä lainkaan tai jotain tosi kivaa. Ja ilemisesti teet jotain työtä, mutta työmatkoillasi näkyy olevan melko väljä aikataulu. Eli mitä teet?

    T:johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työpäiväni vietän taivaalla. Kuvista voi joskus saada aika väärän kuvan, koska harvemmin jaksan kuvailla lentokoneita ja lentokenttiä. Tälläkin työmatkalla vietin kyllä joka päivä myös noin 8-10 tuntia töissä, mutta jäihän siinä silti vapaa-aikaakin ;-) Blogin nimi taas tulee siitä, että halusin aikoinaan keksiä blogilleni nimen, joka saa omat suupieleni ylöspäin. Se saa minut muistamaan, että aina on mahdollisuus tehdä valintoja, aina voi muuttaa kurssia ja etsiä uusia haasteita ja seikkailla, haaveilla ja olla onnellinen, eikä se vaadi kuin tahdonvoimaa ja rohkeutta. Kivaa viikkoa sinulle!

      Poista