Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Tapahtui viikolla

Viikot viheltävät vain mennessään.  Aivan hurjaa vauhtia tämä nykymeno. Viime viikon olin vielä yksihuoltajana, mieheni olleessa ma-pe työmatkalla. Eipä siinä arjessa paljon jää aikaa blogeja kirjoitella. Illat kuluvat taksiespoona lasten harrastuksille ja ruokahuoltoa hoitaessa. 

Maanantai aamun lumisateen jälkeen olin kiireessä lähdössä töihin. Skrabasin autonikkunat melkein puhtaaksi, kunnes mieheni huusi ovelta, että minunhan piti mennä sillä toisella autolla. Blondin maanantai: eipä siinä sitten muuta kuin toisenkin auton ikkunat skarabaamaan. Rakkaudestahan minä vain miehelle ikkunat skrabaan. (Hän muuten on joskus tehnyt sen minulle. Se on tosi ihana ele). Kuva on otettu toimiston pihassa, kun lopulta sinne pääsin. 


Töissäkin on tahdissa pysymistä. On rekrytointeja käynnissä, koulutuksia, messuilla edustamista, kokouksia jne. Tiistaina kävin lentämässäkin. Kuvat ovat edellisen viikon Milanon lennolta, koska huomasin, että tällä viikolla en ollut kuvannut. Aurinkoa ja alppeja, joten matkakuumehan siinä iski. Eikä ne cappuccinot Milanossa aivan tainnuttaneet tuota kuumetta.


Viikolla tuli yhtenä päivänä käytyä taas tyttöjen lounaalla kolleegani kanssa eli sushilla. 
Torstaina pääsin onneksi tennistunnilleni, joka pitkästä aikaa tuntui sujuvan paremmin kuin aikoihin. 

Perjantaina tulin kukkakaupan kautta kotiin ja lähdimme anopin luokse syömään blinejä. 


Oli rentouttavaa mennä perjantaina valmiiseen pöytään syömään. 


Lauantaina teimme mieheni kanssa pitkän metsälenkin ja ihmettelimme eläintenjälkiä. 
Kissa tämä ei ainakaan ole. 




Muuten lauantai kului tehden hyvää ruokaa, lukien Hesaria, juoden kahvia ja syöden kotitekoista porkkanakakkua, saunoen
ja illalla katsoimme leffan. 

Meille on syntynyt tavaksi, että ainakin toisena aamuna viikonloppuna teemme hyvän aamiaisen, jonka syömme koko perhe yhdessä. Aamiaisen sisältö riippuu tekijästä. Minun aamiaiseeni sisältyy yleensä hedelmiä, tuorepuristettua appelsiinimehua, vastaleivottua leipää ja joku hyvä juusto. Mieheni valmistama aamiainen sisältää ainakin pekonia ja munia. Vanhimman tyttäreni valmistaessa saamme yleensä ainakin pancakes tai banaanilättyjä, yleensä myös smoothiet.
Tänään oli vuoroni. 

Aamiaisen jälkeen heitin nuorimman tyttäreni tallille ja lähdin vanhimman kanssa "kuvausretkelle" Uunisaareen ja Löylyyn. Yritämme käydä näillä kuvausmatkoilla nyt viikonloppuisin. 

 
Näitä "mustavalkoisia" maisemia katsellessamme kyllä totesimme, että mikäli ei aurinkoa ala näkymään, täytynee suunnata nämä kuvauskeikat johonkin muualle kuin Suomeen. 



Ei aivan terassikelit. 


Kiva yhteinen harrastus on löytynyt. 

Ilta menikin ratsastustunnin merkeissä. Valitettavasti tälläkään tunnilla ei itseluottamus lajin parissa kohonnut. Sanotaanko nyt niin, että tämä pukitteleva tapaus sai ainakin jännityksen väistymään. Tilalle tuli ärsytys. #kohtiuusiapettymyksiä.  


Huikean hyvää alkavaa viikkoa! 

 


 
 

 




 

 


 

 

6 kommenttia:

  1. Hei,

    olipa kiva maanantai kun huomasin uuden postauksesi. Aika todellakin kiitää nopeasti niin, että välillä tuntuu ettei perässä pysy. Ja mikäpä sen ihanampaa tällä viikolla kuin tuo aivan mahtava ilma tuolla ulkona. Pakkasesta huolimatta aurinko lämmittää jo todella mukavasti. Kevättä kohden mennään vauhdilla :-)

    Mukavaa viikkoa sinulle!

    Terveisin, Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa viikkoa myös sinulle! Ihanaa todellakin vauhdilla lisääntyy nyt valon määrä.

      Poista
  2. Oi miten k a u n i s eläin!!! Hevoset ovat ihania ja upeita, enkä juuri mitään enkä ketään eläinten kanssa työskentelevistä (nyt ei lueta mukaan eläinlääkäreitä ym;)) kunnioita sekä ihaile enempää kuin hevoskuiskaajia. Sopii tietysti kaikkeen elämässä lopulta: lempeydellä, viisaudella, rauhallisesti väkivallan ja voiman ja melskeen sijasta. :) <3

    Tää sun blogi on kertakaikkisen tyylikäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Juu sitä samaahan tämä on koo elämä kuin tuo ratsastus; päättäväisesti, mutta toisia kunnioittaen saamme elämän / eläimen kulkemaan haluamaamme suuntaan -ainakin useimmiten ;-)

      Poista