Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Kevään merkkejä

Viime viikonloppu meni leppoisissa tunnelmissa, kevätpuuhissa ja kevään merkkejä havainnoiden. Niin mukavaa se oli, että ajattelimme jatkaa samalla kaavalla tämän pidennetyn pääsiäisviikonlopunkin.


Leikkailtuani elämäni ensimmäisen kerran Bauhausin kuvaston ohjeen mukaan omenapuita ja haravoidessani muistin, että minulla sattoi olla viinikellarissa jokunen roseviini unohtuneena, joten totesin, että olisi aika siirtyä talvisesta punaviinistä roseeseen. 
(Toivotaan, että en onnistunut tappamaan noita omenapuita). 
 


Grillaamme toisinaan myös talvella, mutta kauden ensimmäiset parsat tuli grillattua viime viikonloppuna. Mikä siinä aina onkin niin mukavaa seistä höyryävän lämpöisen grillin äärellä viinilasi kädessä ja kuunnella luonnon ääniä? 


 


Kissapoikakin nauttii, kun hänellä on palvelusväkeä ulkona aukomassa ovia. Hän nauttii myös yleisöstä suunnattomasti, kun hän kiipeilee puihin ja katselee olkansa yli, että seuraavathan ihailevat katseet häntä ;-)  


Ja viikonloppuhan oli mielestäni täydellinen kun siihen vielä lisättiin hevostelua. Kauden ensimmäinen ratsastustunti ulkona ja onnistuneet laukannostot ja taivutukset tällä yhdellä täysveriristeytyksellä, joka on yksi lempparihevoseni. 

Tytär asusteli kanssani tallilla. Kuvassa on yksi hänen monista hoitohevosistaan.  


Viikonloppuun kun lisäsi vielä viikolla kertyneiden univelkojen kuittailut, niin ei voi muuta sanoa, kuin olipa rentouttava viikonloppu. 



Ihania pääsiäispyhiä teille kaikille!  
 

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Tapahtui viime viikolla

Olin ajatellut päivittää tänne viime viikon tapahtumat alkuviikosta, mutta päivät kiitävät niin hurjaa vauhtia, että eihän sitä edes ehdi huomata, kun taas on jo lauantai. 

No viime viikon maanantaina mieheni lähti työmatkalle. Mikä ihme siinä onkin, että aina kun hän on matkoilla sattuu jotakin, jossa olisi ihan kiva, että olisi toinenkin aikuinen paikalla. 
Ei mitään suurempaa onneksi tällä kerralla, mutta maanantai iltana meni sähköt aika suurelta alueelta niin myös meiltä. Yksi lapsi huutaa suihkussa, että äiti auta mä en näe täällä yhtään mitään. Pesukoneet sammuu ja kuljemme koko illan taskulampun ja kynttilän valossa. Sähköjen lopulta palattua herään siihen, kun jääkaappi ilmoittaa piippaamalla, että sen lämpötila on liian alhainen. Nousen lukemaan ohjekirjaa saadakseni jääkaapin hiljenemään. 


Tiistaina myrskyn jälkeen oli kaunis sää. Aloitin kesäisen tapani juomalla kahvit ulkona tultuani töistä kotiin. 


Kissapoika saa minut nauramaan vähintään kerran päivässä. Kakkuni välissä oli kermavaahtoa, joten kaveri istui vieressä tämän näköisenä. 


Keskiviikon kävelylenkillä ihastelin jäiden lähtemistä ja tuon Busterin näkeminen vesillä nostatti taas joka keväisen kumivenekuumeen. 


Torstai sujui totuttuun tapaan, kävin Manchesterissa ja illalla olin tennisvalmennustunnillani. 
Meistä puuttui tunnilta kaksi valmennettavaa, joten saimme kahden hengen tehovalmennusta. 
Olin tunnin jälkeen aivan tulipunainen ja kuollut.  


Perjantai aamuna heräsin näihin maisemiin. Pidän lumesta, mutta en näin myöhään keväällä. Olin myös pettynyt siitä, että sunnuntain ratsastustuntiani ei pystyisi pitämään ulkona, kuten olin haavelillut.

 
Perjantaina joimmekin jo mieheni kanssa yhdessä kahvit ja illalla katselin lasten kanssa TVOF. 


Viikkoni yh-äitinä oli ollut aika rankka, joten päätin ottaa lauantain hyvin rennosti.
Sellainen villasukka lauantai tuli tarpeeseen. Sään ollessa hyvin talvinen päätimme tehdä illalla perheen kesken raclettea, se tuntui jotenkin sopivan säähän.


Sunnuntaina vanhempani tulivat piipahtamaan kahvilla. Äitini on aina hyvin positiivinen  jotenkin hyvällä tavalla hullu ja kyllä me taas nauroimmekin hänen jutuilleen vierailun jälkeen. Niin ja eipä tarvi ihmetellä mistä tämä tietty hulluus johtuu ;-) 



Viikon kruunasi onnistunut ratsastustuntini. 


Hyvää viikonloppua!